Hereafter

Taas tuli hyödynnettyä Finnkinon SuperPäivä, kun kävin katsomassa Clint Eastwoodin ohjaaman Hereafter -elokuvan. Elokuva keskittyy kolmen henkilön ympärille, jotka kaikki ovat kohdanneet jollakin tapaa kuoleman. George Lonegan (Matt Damon) on entinen meedio, joka omaa kyvyn kommunikoida kuolleiden kanssa, mutta pitää kykyään kirouksena ja haluaakin vain elää normaalia elämää. Ikäväkyllä George on huomannut ettei normaali elämä kyvyn kanssa ole helppoa. Marie Lelay (Cécile De France) on Thaimaassa lomamatkalla miesystävänsä kanssa kun kohtalokas katastrofi iskee, eikä Marie pysty unohtamaan kokemustaan, vaan päättää kirjoittaa siitä kirjan. Nuori Marcus (Frankie McLaren/George McLaren) menettää kaksoiveljensä ja joutuu sijaiskotiin, koska hänen äitinsä ei kykene huolehtimaan hänestä. Marcus ikävöi veljeään ja koittaa saada yhteyden tähän eri "meedioiden" avulla, mutta joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen näihin huijareihin. Lopulta kaikkien kolmen tiet kohtaavat.

Pidin elokuvasta paljon, vaikkakin jouduin puremaan huulta aika raivokkaasti teatterissa jotta en olisi alkanut itkemään. Moni muu tosin tuntui nyyhkivän ympärilläni, enkä ihmettele. Elokuva on todella koskettava, paikoin myös ahdistava, varsinkin trailerissakin vilahtava tsunami-kohtaus, hrrrr. Clint Eastwood -leffaksi tämä tuntui jotenkin epätavalliselta, ehkä se johtui niistä parista suuresta megaluokan leffakohtaukselta (ie. tsunami). En tietystikään ole nähnyt kaikkia Eastwoodin ohjaamia leffoja, mutta jotenkin en vain yhdistä tuollaisia suurenluokan erikoistehostekohtauksia hänen ohjaamiin leffoihin :)

Translation:
Went to see Clint Eastwood's Hereafter. I liked it a lot, though I really had to bite my lip not to cry in the theatre. 
 
♫: -