The Soundtrack of the Weekend

Vietin viikonlopun kaverin luona Hel(l)singissä ja ohjelmaan kuului hyvää ruokaa, juomaa ja tietysti, loistavaa musiikkia! Me todellakin fiilisteltiin kaksi päivää melkeinpä putkeen kaikkia ihania, mahtavia, koskettavia, upeita, hauskoja, riehakkaita, rajuja, törkeitä ja tykkejä biisejä. Ajattelin nyt tänne lätkästä sitten parhaat palat :)

Ihan ensimmäisenä täytyy laittaa tämä. Danko Jonesin Cadillac. Hitto että on tykki renkutus! Tätä tuli viikonlopun aikana soitettua aika hitsin monta kertaa ja joka kerta veti yhtä hulluksi meiningin. Tästä ei voi olla tykkäämättä!

Sit hieman rauhallisempiin tunnelmiin. Elton Johnin Tiny Dancer. Yksi upeimmista biiseistä. Tää on niin kaunis. Tätä kun kuuntelee tulee elävästi mieleen kesä, kesäyöt ja autolla ajelu hiljaisella maantiellä keskellä usvaisia peltoja, tämä biisi soisi stereoista ja sitä vain katselisi ohikiitäviä katulamppuja <3 Huijui, kylmät väreet valtaa kyllä ihan koko kropan kun tämä biisi soi. Aivan mielettömän kaunis ja koskettava. Tätä on pakko kuunnella täydellisessä hiljaisuudessa.

Sit mennään taas vähän rankempaan suuntaan, eli Iggy Popin Penetration. Kaveri hullaantui tähän ihan täysin kun soitin levyltä ja ei meinannut päästä tästä yli ollenkaan, joten tätäkin soitettiin aika monta kertaa :D Eikä siinä mitään, oikein kova biisi. Erittäin, öh, seksikäs!

Sitten me myös ällöhempeiltiin ja kuunneltiin mm. The Cardigansin For What It's Worth biisiä. Tää on oikeesti ihan todella hyvä! Ihanaaihanaa.

Jatketaan eräänlaisella hempeilyllä, tosin hieman rockimmalla. Patti Smith Groupin Because The Night. Siis tämä biisihän on klassikko eikä suotta; aivan uskomaton biisi. Kertsi saa aina aikaan mielettömän himon laulaa mukana vaikkei yhtään osaakaan, mutta kun pakko päästää ulos kaikki se tunne mitä tätä biisiä kuunnellessa syntyy!

Sitten chillailtiin todella lungin biisin tahtiin, eli Warren Zevonin My Shit's Fucked Up soi myös useaan otteeseen. Tässä on vain jotenkin niin hyvät lyriikat ja todella rento chillailu biisi.

Siinäpä ne kaikkein helmeimmät helmet (in my opinion, of course) viikonlopun soittolistalta. Kuunneltiin me kyllä vaikka vallan mitä mutta en edes pysty muistamaan kaikkia. Meininki oli joka tapauksessa hyvä, aivan mahtava viikonloppu. Nyt voisin tosin nukkua ehkä koko ensi viikon...

♫: The Cure - Boys Don't Cry (tätä myös kuunneltiin <3)

It's a neighbourhood threat.

Mulla on kummallinen tapa koukuttua aina ihan täysillä johonkin kappaleeseen (tai elokuvaan, tai bändiin, tai ihmiseen, tai kirjaan, tai...), jota sitten soitan jatkuvalla toistolla joskus jopa tunteja. En oikein tiedä onko se hyvä vai todella huono asia...Huono asia siinä mielessä että joskus käy sitten niin että kun olen sitä yhtä ja samaa biisiä veivannut sadatta kertaa kyllästyn siihen aivan yhtä täysillä kuin alunperin olen ihastunutkin. Onneksi näin ei kuitenkaan käy kovin usein, yllättävää kyllä! Ja vaikka tiedostan tämän vaaran, en silti voi itselleni mitään vaan pakko aina soittaa biisi uudestaan, ja uudestaan, ja uudestaan, ja uudestaan, ja...Noh, tajuatte varmaan?

Nyt olen sitten koukuttunut (hei ette ikinä arvaa biisin esittäjää!) Iggy Popin Lust For Life -levyltä löytyvään Neighbourhood Threat -biisiin. Biisi kolahti heti ensimmäisellä kuuntelukerralla, tosin "vasta" toinen kuuntelukerta iski viimeisenkin naulan arkkuun ja koukuttuminen tapahtui. Biisissä kaikki kuulostaa täydelliseltä, melodia, sanat, Iggyn ääni...kaikki rullaa yhteen perfectamente.

 Eipä mulla muuta. Jatkan tän biisin kuuntelua, taitaa olla menossa soittokerta numero 11 tänään, ja siis putkeen...

♫: Iggy Pop - Neighbourhood Threat

My Bloody Valentine

Joo hyvää ystävänpäivää vaan kaikille :) Itse en pahemmin perusta tällaisista kaupallistuneista "juhlapäivistä", vaikka toisaalta onhan se aina mukava että harmaata arkea jotenkin hieman piristetään. Mutta sitten taas toisaalta eikös ystävisä pitäisi muistaa jokainen päivä eikä vain kerran vuodessa? Lisäksi näin sinkkuna täytyy sanoa että "ystävänpäivä" tuntuu pikemminkin olevan 'rakastavaisten kuhertelupäivä' jolloin ollaan yhdessä vain sen oman pienen kullannupun kanssa ja muut ystävät sitten unohtuvatkin, varsinkin tietysti ne sinkkuystävät...Ei, en ole yhtään katkera :D Nojoo, en halua pilata kenenkään ystävänpäivää, toiset siitä nauttivat enemmän kuin toiset :) Minä nyt en muutenkaan tosiaan perusta mistään näistä kummallisuuksista kuten laskiainen (joka muuten on myös tänään, eikö?) ja vappu sun muut.

Anyways. Tämän päivän biisi on ehdottomasti Patrick Wolf -nimisen herran Bluebells -niminen kappale. Ihastun tähän jokaisella kuuntelukerralla enemmän. Pienen googlettelun jälkeen selvisi siis että Patrick Wolf on brittiartisti, joka yhdistelee musiikissaan klassista ja elektroa, mielenkiintoista! Ja täytyy sanoa että ei se yhtään huonolta kuulosta kun tsekkailee miekkosen biisejä vaikkapa YouTubesta tai Spotifysta. Mulla on vielä tutustuminen pahasti kyllä kesken koska olen todellakin jumittunut tähän Bluebells-biisiin niin pahasti :D Pari muutakin biisiä olen kyllä saanut välissä kuunneltua ja ehdottomasti kiinnostaa kuunnella enemmänkin.

Suosittelen lämpimästi kuuntelemaan ainakin tämän Bluebells-kappaleen, itselläni soi juuri Accident & Emergency -niminen kappale, joka myös kuulostaa varsin hauskalta. Hmm...Saataisiinkohan herra Wolf joskus myös Suomeen keikalle...? Mielellään vaikka tänne Jyväskylän Lutakkoonkin! Wikipedia muuten tiesi kertoa Patrick Wolfista myös sen, että herra tekee itse monet vaatteistaan tai tuunailee vaatekappaleitaan. Myös hiustyyli kuulemma muuttuu aina uuden levyn tunnelmaan mukaan. On muuten aika söpö tapaus kun katselee näitä musiikkivideoitakin... :)

♫: Patrick Wolf - The Libertine

The Godfather of Punk, Here I Come!

Nyt on asiat niinkin mallikkaasti, että sain kuin sainkin myytyä tuon 30 Seconds to Mars -keikkalippuni varsin sopivaan hintaan ja kävinkin heti tänään kuluttamassa nämä rahat uuteen lippuun. Nimittäin Sonisphere Festival -lipukkeeseen, jolla pääsen katsomaan suurta sankariani IGGY POPIA!!! <3 <3 I'm way too happy and excited! Hihkun täällä ihan tosissaan itsekseni pelkästä ajatuksesta että todellakin tulen ensi kesänä näkemään IGGY POPin LIVENÄ!!! En pysty oikein käsittämään koko asiaa, kuulostaa aivan liian upealta ollakseen totta. Näen miehen, josta olen lukenut kirjoja ja ratkiriemukkaita tarinoita sekä kuunnellut aivan mielettömiä kappaleita lähes jatkuvalla syötöllä varsinkin nyt viime viikkojen aikana- näen sen miehen ilmielävänä ensi kesänä. Ajatus kuulostaa jopa omiin korviini suorastaan absurdilta, mutta totta se on. Festarilippu kahdelle päivällä roikkuu juuri tällä hetkellä seinälläni odottaen kesää.

Uskomatonta että näen tuohon miehen livenä! Anteeksi että jauhan samaa asiaa lauseesta toiseen, mutta mun on vain niin vaikea jotenkin käsittää tätä...Toki lipun osto merkitsee nytten sitä, etten voi ostaa ruokaa enkä maksaa laskuja koko loppukuuna...Eh...Että niin. Oli nimittäin sen verran tyyris lappunen, 127 euroa ja rapiat päälle, että nyt ei tosiaankaan raaski edes ruokaa ostaa. Onneksi on kaapissa varastossa jonkin verran syötävää ettei nyt tarvitse ihan heti ruokakauppaan lähteäkään. Tosin nuo laskut tuossa pöydällä hieman nostattavat pintaan kylmää hikeä...Nooh. Ehkä tästä selvitään.

Mutta tosiaan, tuolla Sonispherellähän esiintyy myöskin HIM, joka sattuu olemaan ensirakkauteni sanan varmasti kaikissa merkityksissä. Rakastuin HIMiin kun kuulin ensimmäistä kertaa When Love and Death Embrace -nimisen biisin ollessani suurin piirtein 9-vuotias tytöntyllerö. Tuijotin biisin musavideota Jyrkistä (voi niitä aikoja kun Jyrkikin vielä pyöri <3) ja olin suorastaan hypnotisoitu. Viimeistään Razorblade Romance -levyn ilmestyessä menetin sydämeni jokaista solukkoa myöten tuolle upealla, mahtavalle bändille ja tietysti sen nokkamiehelle Ville Valolle. Vuorasin seinäni Ville Valon kuvilla lattiasta kattoon, sittemmin kuvat ovat vähentyneet ja kotikotini (eli vanhempieni talo) huoneeni seinää koristaa enää yksi ainokainen HIM-juliste josta en kyllä aio luopua varmasti koskaan!

Kyseessä on tietysti Razorblade Romance -levyn kansikuvajuliste. Ja täytyy muuten sanoa että vaikken ole moneen vuoteen sillä tavalla enää Ville Valoakaan "kuolannut" niin kyllä tuo yllä oleva kuva saa silti sydämen läpättämään mukavasti :) Tosiaan tuo RR-levy on ehdottomasti kaikkien aikojen parhain levy omalla listallani, sanovat muut mitä tahansa. Se on mielestäni auttamattomasti paras HIMin koskaan tekemä levy (yhtään vähättelemättä muita bändin tuotoksia) ja merkitsee minulle henkilökohtaisesti aivan uskomattoman paljon. Se vain on tärkeä levy ja tuo ihania muistoja mieleen, jo pelkästään levyn kansien avaaminen ja kansilehtisen koskettaminen ja sen tuoksu (kyllä, siinä on aivan ihana tuoksu, ollut ostohetkestä lähtien) saavat minut oitis palaamaan takaisin aikaan jolloin olin vasta pieni 10-vuotias tyttönen joka keräsi kaikki HIM-aiheiset lehtileikkeet omaan kansioonsa (joka on muuten vieläkin tallessa, onneksi!) ja vuorasi koulupulpettinsa sisäkannenkin Ville Valon kuvilla (ja josta mua muuten kiusattiin jonkin verran silloin...).

Ja nyt, 10 vuotta myöhemmin rakastan edelleenkin tuota Razorblade -levyä aivan yhtä paljon kuin silloinkin ja HIM on yhtyeenäkin pysynyt mulle tärkeänä, vaikken sitä enää samalla tavalla fanitakaan. Silti voin sanoa pää pystyssä olleeni tähän päivään saakka HIM-fani (vaikka olenkin alkanut jossain määrin inhoamaan tuota "fani" nimitystä...). Almost from the beginning :) Joten ihan kiva nähdä HIM kesän ainoalla Suomen festarikeikalla! Valitettavasti en ole vielä päässyt hankkimaan tuota uutukaista levyä enkä sitä pysty varmasti hetkeen ostamaankaan kun nyt on tuo rahatilanne niin kehno :( Mutta toisaalta äiti sen saattaisi ostaa koska mun äitikin diggailee nykyään HIMiä! Silloin kun 10-vuotiaana "fanitin" HIMiä oikein rankalla kädellä, äiti ei oikein lämmennyt bändille, mutta niin se vain muuttuu...Nykyään äiti on melkeinpä enemmän HIM-fani kuin minä! :D

Että semmoista tällä kertaa. Onko muilla tuollaisia bändejä taikka artisteja jotka ovat säilyneet tärkeinä syystä tai toisesta noinkin kauan kuin 10 vuotta? Entäpä mille festareille muut ovat mahdollisesti menossa tai ainakin haluaisi mennä?

Kuvat: Google

♫: Iggy Pop - The Passenger (oijoi, tämän kun kuulisi sitten kesän keikalla livenä <3 Ehdoton kesäbiisi!)

Almost Famous....Not.

Viikonloppu alkoi taas <3 Ihanaa kun nää viikot menee näin nopeesti. Voi toki olla vaikutusta silläkin että mulla on vain kolmenä päivänä viikosta koulua :D En valita, kelpaa mulle! Tämä ilta menee mukavasti parin leffan parissa: Kerran bändäri - aina bändäri ja Melkein Julkkis. Tuli, enemmän tai vähemmän yllättäen, hirvittävä himo katsoa näiden kahen tyyppisiä leffoja, tai no, tyyleiltäänhän nuo ovat kaksi erilaista kun toinen on enemmän komedia ja toinen taas draama, mutta siis tuota aihepiiriä käsitteleviä leffoja eli Rock'nRoll ja bändärit! Ihan oikeesti, meikä lopettaa yliopistossa ja aloitan uran bändärinä...Äitikin on varmaan aina toivonut musta bändäriä, eiks niin? :D

Joo tuo Kerran bändäri - aina bändäri on tosiaan ihan puhdasta komediaa, ja yllättävän hauska vielä! Katsoin tuon jo hetki sitten ja kyllä nauroin aika makeasti parissakin kohdassa, eli suosittelen jos haluaa vähän kevyemmän otteen tuosta aiheesta. Melkein Julkkiksen olen nähnyt joskus monta vuotta sitten ja muistelen että se oli hyvä, vaikkakin vähän vakavampi kuin tuo ensiksi mainittu. Muistelen, että myös parempi kuin tuo eka...Hauska muuten että sekä äiti että tytär näyttelevät bändäreitä kahdessa eri elokuvassa (Goldie Hawn tuossa ekassa leffassa ja Kate Hudson tässä Melkein Julkkiksessa).

Tänään on kyllä ollut aika hyvä päivä kokonaisuudessaan. Koulupäivä meni nopeasti jonka jälkeen suuntasin siis videovuokraamoon ettimään noita leffoja ja löysin ne! Sitten postin kautta kotiin (äitiltä oli tullut paketti joka sisälsi Kentin uutukaisen Röd -albumin sekä jonkun kosteusvoiteen, jonka takia se ei ollut mahtunut postiluukusta sisään...), jossa odotti ilokseni cdon.comista tilaamani  neljä Iggy Pop levyä! JES <3 Ne näkyvätkin tuossa ylemmässä kuvassa, ja vasemmalta oikealle ne ovat: The Idiot, Blah Blah Blah, American Ceasar ja Raw Power (Iggy & The Stooges). Rakastan tuota The Idiot -levyn kansikuvaa, aijai kun on ihana! <3

Esitelläänpä vielä yksi Iggy-aiheinen ostos joka saapui myöskin tällä viikolla, nimittäin Levykauppa Äxästä tilaamani Iggy Pop -t-paita! RAKASTAN <3 Aivan järjettömän upea jos minulta kysytään. Se näkyy siis tuossa ylemmässä kuvassa, tosin hassusti rutussa. I'm in löööööövvv <3 Voisin pitää tota joka päivä aina ja ikuisesti. Vikassa kuvassa yhden päivän asu, näin poikkeuksellisesti. En siis todellakaan aio ruveta kuvailemaan mun vaatteita yhtään enempää mutta kun oli vähän luppoaikaa (?! miten se on edes mahdollista??) yksi aamu niin häröilin kameran kanssa. Plus että itse tykkäsin tosi paljon noista vaatteista mitä mul oli sillon päällä. Toi kuva nyt on ihan paska kyllä, en taas tajua miten meni noin huonolaatuseks jotenkin :/ Typerää. Mut siis mustalla ja harmaalla mentiin. Ja toi ristikoru on JC:stä, aivan ihana, tykkään ihan hulluna. Maksoi muistaakseni kympin. Niin ja mustat farkut oli jalassa.

Joo ei mulla siis selvästikään mitään järkevää asiaa ollut :D Kunhan tylsyyttäni änkytin jotain. Nyt taidan ruveta kattomaan tota Melkein Julkkista.

♫: Iggy Pop - Hate

P.S. SPOTIFY TOIMII JÄLLEEN <3

P.P.S. Haha tää on muuten aika hauska :D Menkäähän Urban Dictionaryyn ja kirjottakaa sinne oma nimenne ja kattokaa mitä se mahtaa tarkoittaa! Mä sain tämmöstä settiä nimestäni Jenni:

1. The most awesomest person you'll ever meet in your entire life! Jenni's are awesomely awesome! There's not enough words to describe them they are just WOWWW so awesome!
2.  A mixed drink made of Mountain Dew and Tequila, preferably Cuervo. Should Mountain Dew not be available, mix with Pineapple juice for a "Jenni 2"
3.  A Jenni is what you call it when your danceing at a rave, start makeing out with your friend and later realize it was actualy someone you've never met before.

Vois vaikka kokeilla tota Jenni-drinkkiä joskus...