Frendeistä tutun David Schwimmerin ohjaama TRUST on ristiriitaisia tunteita herättävä realistinen kuvaus viattomuuden ja luottamuksen menetyksestä perheen sisällä. Elokuva kertoo 14-vuotiaasta Anniesta (Liana Liberato), jolla on läheinen suhde perheeseensä, hyviä ystäviä ja menestystä koulussa. Tavallisten teinityttöjen tapaan Annie on kuitenkin epävarma itsestään ja kaipaa hyväksyntää erityisesti vastakkaiselta sukupuolelta. Niinpä Annie ihastuu internetin keskustelupalstalla tapaamaansa 16-vuotiaaseen Charlieen ja tunne vaikuttaa molemminpuoliselta. Annien vanhemmat (Clive Owen ja Catherine Keener) tietävät Charliesta, mutta eivät ole huolestuneita tyttärensä suhteesta. Suhteen syvetessä Charlie kuitenkin tunnustaa olevansa oikeasti hieman vanhempi kuin mitä alunperin antoi ymmärtää. Annie suostuu paljastuksesta huolimatta tapaamaan Charlien ja alkujärkytys onkin suuri kun Annie huomaa, että Charlie onkin jo yli 30-vuotias aikuinen mies. Charlie onnistuu kuitenkin saamaan Annien luottamuksen takaisin ja heidän tapaamisellaan on kauaskantoiset seuraukset Annien elämässä. Kun Annien vanhemmat saavat tietää millainen Charlie oikeasti on, koko perheen elämä muuttuu hetkessä painajaismaiseksi selviytymistaisteluksi valheiden verkossa.
Trust ei ole mikään helppo elokuva. Se ei päästä katsojaansa helpolla, sillä se ei tarjoa helposti hyväksyttäviä uhreja eikä pahiksia. Pitkin elokuvaa tekisi mieli läpsiä vähän jokaista henkilöä idioottimaisuudesta ja ärsyttävyydestä. On vaikea tuntea myötätuntoa teinityttöä kohtaan, joka on niin naiivi ettei edes tajua tulleensa hyväksikäytetyksi ja huijatuksi. Raivohärän lailla syyllistä etsivä, kaikkien päälle hyökkäävä isä ei myöskään onnistu keräämään ihan hirveästi sympatiapisteitä. Oikeastaan ainoa hahmo, jota kohtaan tunsin jonkinlaista myötätuntoa ja ymmärrystä oli FBI:n agentti, jonka työtä perheen isä ainoastaan hankaloitti toimillaan. Ristiriitaista oli se, että vaikka henkilöt ärsyttivätkin, toisaalta heidän toimintansa pystyi ymmärtämään. Elokuvan loppua kohden asetelmat hieman muuttuivat eivätkä tarinan henkilöt loppujen lopuksi enää ärsyttäneet niin paljoa.
Vaikka edellisestä kappaleesta voisi saada toisenlaisen kuvan, oikeasti pidin elokuvasta aika paljon. Aihe on arka, mutta surullisen todellinen ja Trust kuvaa sitä mitään kaunistelematta ja romantisoimatta. Ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva.
Vaikuttaapa hyvältä!
VastaaPoistaKuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Eikä vähiten tuon ohjaajan vuoksi ;)
VastaaPoista(Bubble tässä, pieni nimenvaihdos.. :D)
ravenwaves, Juu kyllä tämä kannattaa katsoa!
VastaaPoistaJune, (meinasin muuten ihan tottumuksesta kirjottaa bubble :D) Schwimmer kyllä hoitaa ohjaajan pestin kunnialla. Jännä tietysti sekin, että jotenkin on tottunut yhdistämään miehen komediaan ja kun tämä leffahan nyt on kaukana komediasta...Heti tulee jotenkin aikuismaisempi kuva koko herrasta :D