LEVYALE!!

Taas koitti se aika vuodesta kun valtakunnallinen levyale potkaistiin käyntiin. Useissa kaupoissa (kuten Anttilat sekä Levykauppa Äxät) siis paljon levyjä hyvin halvalla. Musadiggarin taivas siis. Itsekin lähdin tänään kiertämään sitten Anttilan TopTenin sekä Äxän ilman sen kummempia toiveita tai ajatuksia siitä, mitä levyjä nyt pitäisi hankkia. Mutta niistä ihan kohta lisää, ensimmäisenä täytyy esitellä tämän päivän tärkein ostos: cd-soitin! Tosiaan, multa on puuttunut täältä Jyväskylästä kunnon cd-soitin ja taisinkin jossain aikaisemmassa postauksessa valittaakin kuinka en yhtään tykkää kuunnella musiikkia vain koneelta. Noh, tänään sitten otin ja menin ostamaan sen soittimen. Gigantista Philipsin peruscd-soitin ja hinta oli 49 euroa. Let me introduce you to Phil! Se on aika söpö <3 Kuvassa esiintyvät myös ystäväni Vavoom, BedHead, XZ, Hugo Boss ja Christina Aguilera. Joo, mulla on aika nimekkäitäkin kavereita :D

Ja nyt niihin levyostoksiin. Ensin keräsin jonkun 8 levyn pinon käsiini, mutta järkiinnyin sen verran että aloin sitten käymään vielä läpi "tykkäänkö mä edes tästä? tuleeko edes kuunneltua? tarviinko?" -mentaliteetilla. Loppujen lopuksi käsiin jäi kaksi cd-levyä: Samuli Putron Elämä On Juhla ja David Bowien kokoelma levy. Tuo Putron levy mun onkin pitänyt ostaa jo tosi kauan aikaa sitten mutten ole raaskinut, nyt se oli aivan pakko siis napata mukaan kun hintaa oli vain 7,99! David Bowie osui vain silmiin ja track listing vaikutti sen verran hyvältä että mikäpä ettei! Myös 7,99. Juuri ennen kassalle marssimista silmäni osuivat johonkin melko yllättävään: nimittäin tuohon Maj Karman Salama -vinyyliin! Nyt täytynee tunnustaa etten edes omista vinyylisoitinta, porukoilla semmoinen joskus oli mutta meni rikki :( Uskon kuitenkin vakaasti siihen että joskus sellaisenkin soittimen vielä hankin. Plus että tuo vain oli aivan liian houkuttelevan näköinen ja kun sitten näin tuon punaisen tarjous lappusen liimattuna päälle jossa luki "7,99", niin koppasin vinyylin kainaloon enempiä miettimättä. On se nyt aika mageen näköinen tuossa nojailemassa seinään <3

Poikkesin levyostosten jälkeen Glitterissä ihan vain kattelemassa, mutta sitten näin alla näkyvän sormuksen ja se oli ikäänkuin love at first sight. Tykkään kyllä käyttää sormuksia, ei mulla kyllä joka päivä oo kädessä mutta aina silloin tällöin :)

Lopuksi kerron järkyttävästä katastrofista...Nimittäin mun Spotify lakkasi toimimasta joskus eilen! Enkä ole vieläkään saanut sitä toimimaan :'( Facebookin Spotify yhteisöstä oli tullutkin päivitystä että ongelma on ihan yleinen, Symantecin virustorjunta ohjelmat ovat virheellisesti tunnistaneet Spotifyn troijalaiseksi. Valitettavasti tosiaan mulla ei toimi vieläkään vaikka olen kokeillut kaikkia mahdollisia päivityksiä tehdä mun virustorjuntaan ja lataillut jotain ihme juttuja mihin on annettu linkkejä tuolla Spotify keskusteluissa. Mun kone on varmaan ihan sekaisin kaikesta, ja siltikään se v*tun Spotify ei toimi! Mä en edes pääse Spotifyn nettisivuille! Yäääähhhh. Oon niin turhautunut ja v*ttuuntunut ettei mitään rajaa ja verenpaine kohoaa taivaisiin kun kirjotankin tätä! Huoh, okei koitan hengittää ihan rauhassa...Ja rukoilla että se alkais toimimaan jotenkin ihmeen kautta itestään, mä en yksinkertaisesti enää jaksa tapella ton saatanan Nortonin kanssa enkä edes tiedä enää mitä muuta tehdä :(

♫: Iggy Pop - Fall In Love With Me <3

Please KILL me, don't wanna be alive!

Päivä pelastettu! Olin juuri hirvittävän Academic Writing -kurssin tunnilla, kun kännykkään ilmestyi viesti: "Hei, Tilauksesi on saapunut. Please Kill Me on varattu nimelläsi viikon. Tervetuloa Suomalaiseen Kirjakauppaan." Hyvä etten kiljahtanut ilosta kesken tunnin, olin nimittäin NIIIIN iloinen tuosta viestistä! :) Valitin täällä sitä kun tätä Please Kill Me -kirjaa (jota niin kovasti himoitsin) ei enää mistään meinannut löytyä, mutta kuinka kirjakaupantäti äkkäsi että Kajaanin Suomalaisessa pitäisi kyseistä kirjaa vielä pari kappaletta löytyä. Tieto ei ollut aivan sataprosenttisen varmaa, mutta pyyntö kirjan lähettämisestä Jyväskylään kuitenkin lähti ja näköjään niillä on siellä sitten ollut ainakin tuo yksi kappale <3 I'm so happy right now :)

Huomatkaa toki nuo mahtavat muokkaukset tuossa kuvassa :'D Postauksen otsikko on muuten varastettu AMEN -nimisen bändin Please Kill Me -biisistä.

Eipä tässä muuta. Kohta meinasin jatkaa tuon Iggy Pop Raakaa Voimaa -kirjan lukemista :)


♫: Iggy Pop - The Passenger

Raw Power!

Pyydän jo etukäteen anteeksi että tän postauksen myötä kolme viimeisintä ovat olleet Iggy Pop -aiheisia :/ Mutta, kävinpä tänään sitten kirjastossa ja ah sitä riemua, kun musiikkiosaston hyllystä löytyi peräti KOLME [3] Iggy Pop -kirjaa. Pakkohan ne oli heti koppasta mukaan. Elikkäs tuommoset kuin The Wild One: The True Story of Iggy Pop, Iggy Pop: I Need More ja ainoa suomen kielinen Raakaa Voimaa, joka on myös uusin noista kolmesta. Kuolailen etenkin nois kahdesta ensimmäisestä noita sen nuoruuskuvia, aijai mitä herkkua <3 Ihanaa päästä lukemaan lisää sen sekoiluja :D

Kirjastosta lähti mukaan myös kolme cd-levyä. Kaksi Rolling Stonesin plättyä (onpas hassu sana...onko edes sana?): Stripped ja Some Girls, sekä vielä yksi Iggyn levy Brick by Brick. Hieman muuten nolotti useampaankin otteeseen tänään kun liikuskelin ihmisten ilmoilla kuunnellen tietysti musiikkia (Iggyä, yllättäen...) ja huomaamattani aloin aina jammailee ittekseni tai jopa itsekseni laulamaan niitä biisejä! Mutta en mä vaan voi sille mitään, mä tykkään jamitella hyvää musiikkia, enkä oikeastaan edes tiedä miksi se olisi muka jotenkin noloa tai häpeällistä ihmistenkin keskellä =/ Noh, onhan siinä se mahdollisuus että kaikki pitää ihan kahjona, koska eiväthän muut sitä musiikkia kuule. Mutta onko sillä oikeasti edes mitään väliä? So what jos porukka pitää mua kahjona! Kai mä saan nauttia musiikista niin kuin haluan?! No, vielä nolompaa on kyllä se, että joskus tajuan jamittelevani pääni sisällä soivaa musiikkia, siis etten edes kuuntele mistään iPodista sitä musaa....Silloin on jo kyllä itelläkin hieman pimahtanut olo. :D

Viimeisessä kuvassa on yksi mun suosikkilaukuistani, The Velvet Underground & Nico -laukku, jossa siis tuo kuuluisa Andy Warholin levynkansi banaani. Ihana laukku <3 Cybershopista ostettu. Muutenkin Velvetsit lukeutuu yksiin lempparibändeistä ja tuo kyseinen The Velvet Underground & Nico -levy on aikamoinen helmi. Suosittelen tsekkaamaan. Löytyy sekin, ylläripylläri, Spotifysta. Kuvan oikeassa yläkulmassa muuten vilahtaa yksi parhaimmista lukemistani kirjoista IKINÄ: Please Kill Me - Punkin sensuroimaton esihistoria. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, ihan törkeän hauskaa luettavaa!

Kävin tänään myös katsomassa Sherlock Holmes -leffan ja ei kyllä ollut valittamista! Robert Downey Jr. oli aikas ihana, vaikkakin erilainen Holmes. Kiva leffa oli ja kivaa leffaseuraa myös :)

Kertokaahan muuten, kehtaatteko jamitella iPodin/mp3:sen tahdissa julkisilla paikoilla?

♫: Iggy Pop - Hide Away

Gimme danger, little stranger.

Mulle tuli tuossa viikonlopun aikana aivan mieletön Iggy Pop -innostus (kuten ehkä huomata saattaa edellisestä postauksesta...) ja kuuntelin vaikka mitä biisejä YouTubesta sekä Spotifysta. Tietysti tästä tuli sitten myös kamala himo lähteä levykauppaan ostelee Iggyn ja Stoogesien levyjä! Meinasin ensin odottaa huomiseen tiistaihin kun olin anyway menossa keskustaan kaverin kanssa kattomaan leffaa, mutta en mä sitten jaksanut odottaa yhtä päivää, joten marssin tänään yliopistolta keskustaan. Suureksi pettymyksekseni Levykauppa Äxässä ei ollut Iggyn levyjä (WTF?! Miten voi edes olla hei mahdollista??? C'mon, vähän pitäis nyt ryhdistäytyä!), mutta onneksi Anttilan TopTen pelasti päivän <3

Mukaan lähti sitten kolme levyä: kaksi pelkällä Iggy Popin nimellä otsikoitua kokoelmaa Nude & Rude ja The Best Of (jossa on aika vanhaa matskua) ja The Stoogesin Fun House -tuplalevy. Kaikki kappalehintaan 7,99! Huomenna suuntana olis sitten kirjasto, josta pitäis käydä vielä lainaamassa muutama Iggyn levy, joita ei nyt mistään kaupasta näköjään löytynyt. Pakko nimittäin saada muutama biisi vielä iPodiin. Mullahan on nyt tässä paraikaa menossa operaatio "Iggyn biisit iPodiin".

Yritin myös metsästää omaksi tuota Please Kill Me -kirjaa, mutta nyt ei ollut selvästikään oikein hyvä metsästyskausi, nimittäin kyseisestä kirjasta on painos loppu eikä sitä siis oikein mistään tällä hetkellä saa. Mutta, vielä on valoa tunnelin päässä! Nimittäin mukava kirjakaupantäti keksi tarkistaa löytyisikö teosta vielä jostain Suomalaisen Kirjakaupan ketjun liikkeestä, ja tietokonepa sanoi että Kajaanin jostain putiikista pitäisi löytyä! Kajaaniin lähtikin sitten tiedustelu tietojen paikkansa pitävyydestä, ja jos hyvä tuuri käy, mulle matkaa Kajaanista asti tuo kirja :) Etsinnässä oli myös Iggy Popin elämäkerta Raakaa voimaa, mutta siitäkin on painos loppu! Miksi maailma on mua vastaan?? Noh, kirjastosta onneksi pitäisi sekin löytyä joten sinnepä sitten vain. Tuleepahan halvemmaksikin.

♫: Iggy Pop - Tell Me A Story

You Look So Good To Me

Nyt aion, vastoin järkeni ääntä joka karjuu korvaani että "älä tee sitä!", tehdä postauksen, jossa tunnustan juuri löytyneen rakkauteni...Iggy Popiin. Ja ei, Iggyn musan diggailu ei ole nyt tämä suuri tunnustus. Iggyn musahan on vallan upeaa, ihanaa ja olen täysin koukussa esimerkiksi biiseihin Cry For Love (jota kuuntelin mm. viime yönä kaksi tuntia putkeen...heh), Real Wild Child, The Passenger ja TV Eye. Mutta se suuri tunnustus on se, että minä nimittäin menetin täysin sydämeni itse miehelle. Tarkennettakoon vielä, että nimenomaan nuorelle Iggylle. Jätkähän oli aivan sydäntä särkevän söpö, suloinen ressukka nuorena, jossa oli aivan uskomatonta karismaa ja saa meikäläisen jalat kyllä aivan veteliksi. Todisteena tästä muutama  ihana kuva <3

Viimeisessä kuvassa Iggy Debbie Harryn kanssa. Siis en osaa sanoa mikä siinä on, mutta nuo kuvat saavat meikäläisen pasmat aivan sekaisin! Aijai, olisipa Iggy vielä yhtä nuori ja vetävän näköinen <3 Joo, tiedän varsin hyvin että jätkä oli sekasin kuin heinäseiväs tuohon aikaan eikä siinä mitään hienoa ole, että mies vetää huumeita niin että vintti pimenee...Mutta minkäs minä sille voin, että sydän tuolle sulaa <3

Ehkäpä maailman turhin postaus, mutta oli pakko päästä hehkuttamaan :D

Kuvat: Googlen kuvahaku.

In year 2009.

Mun piti tehdä semmoinen "Vuoden 2009 Kuunnelluimmat Biisit" listaus mutta eihän siitä tullut mitään, niitä kappaleita oli aivan liikaa edes listattavaksi saati muistettavaksi. Joten päätin yksinkertaisesti listata muutaman näistä biiseistä, semmoiset jotka on jäänyt jotenkin todella vahvasti mieleen tai joista löytyy jotain sanottavaa. Tän "osion" voisi nyt sitten ehkä nimetä kattavasti "Vuoden 2009 Suosikit" tai jotain muuta vastaavaa...Katotaan nyt mitä tästä tulee!

Rehellisyyden nimissä on sanottava etten muista ollenkaan mitä kuuntelin alkuvuodesta 2009. Ei siis todellakaan mitään käryä. Varmaan jotain samaa vanhaa. Vuoden 2009 kuitenkin valtasi hirmumyrskyn lailla bändi nimeltä Maj Karma. Joskushan siinä alkukeväästä taisi tulla radiosoittoon bändin silloinen uusi sinkku Salama, jota kuuntelin ja diggailin radiosta töissä ollessani. En ollut aikaisemmin Maj Karmaan tutustunut, myöhemmin kyllä huomasin että jotkin biisit kuulostivat tutuilta ja varmaan olinkin kuullut radiossa tai jossain. Bändi oli siis käytännössä katsoen minulle täysin tuntematon, vaikka onkin ollut toiminnassa jo kymmenisen vuotta! Mutta no, mulla olikin aika pitkään sellainen typerä vaihe ettei suomalaiset bändit iskenyt, varsinkaan jos ne vielä lauloivat suomeksi!

Anyway, tästäkin on tullut hieman selitettyä jo aiemmin (täällä), mutta tosiaan heti ensimmäisen Maj Karman keikkani jälkeen oli pakko hankkia kaikki bändin levyt ja pian! Olin täysin rakastunut. Lyhyesti virsi kaunis (eh?), suurin osa vuodesta 2009 meni Maj Karmaa kuunnellessa. Ihan ehdoton lempibiisini Maj Karmalta (oikeastaan Maj Karman Kauniilta Kuvilta, joka oli vielä bändin nimi silloin kun tämä biisi on tehty) on The Best Of Mozart. Biisi löytyy Ääri -levyltä, joka sattuu myöskin olemaan ehkä paras Maj Karman levy. Tämä biisi iskee rytminsä ja lyriikoidensa takia, siinä on jotain mielettömän seksikästä ja upeaa. Kuunnelkaa ja havaitkaa itse ;) Valitettavasti äänenlaatu ei tuossa videossa ole se maailman paras...

Voisin kyllä helposti listata tähän 98% Maj Karman biiseistä, mutta koitan nyt hillitä itseni että mahtuisi nyt niitä muitakin suosikkibiisejä vuodelta 2009. Maj Karman myötä tietysti tutustuin myös Herra Ylppöön & Ihmisiin, joiden biisejä olin toki kuullut radiosta useamminkin, Sata Vuotta ja Videovuokraamontyttöä nyt ainakin. Hommasin tottakai myös Sata Vuotta -levyn omakseni ja sieltä suosikeiksi nousi Tyttö Epäkunnossa sekä Mellakka. Rakastan kyllä myös levyn nimikkobiisiä aivan mielettömästi sekä lopetusraitaa nimeltä Loppu, mutta nuo kaksi ensin mainitsemaani suosikkia olivat selkeästi eniten kuunneltuja (ainakin jos katsoo iTunesin 25 soitetuinta listaa...).

Maj Karmaa, tai oikeastaan Herra Ylppöä on myös kiittäminen siitä, että tutustuin The Velvet Undergroundiin sekä Lou Reediin. Jälleen kerran tosin huomasin että olin jo aikaisemmin tietämättäni diggaillut molempia, olinhan kuullut Velvetsejä jo High Fidelity -elokuvassa ja Lou Reedinkin Perfect Day oli entuudestaan hyvinkin tuttu.

Lou Reedista taas päästään kivan aasinsillan kautta The Killersiin, bändi joka toki minulle oli entuudestaan tuttu, mutta rakastuin totaalisesti Tranquilize -biisiin, jossa myös herra Reed vaikuttaa. Tätä biisiä tuli kuunneltua todella paljon, kerrankin taisin kuunnella melkein tunnin repeatilla iPodista kaupassa ollessani...

Lou Reedistä päästään vielä herran duettolevyyn John Calen kanssa, nimeltään Songs For Drella, joka kertoo tavallaan Andy Warholin elämäntarinan. Tähänkin levyyn tutustuin kiitos Herra Ylpön. Levyn viimeinen raita Hello, It's Me lukeutui myös kuunneltuimpiin biiseihin. Hyvin kaunis, tunteikas kappale.

Nytpä mieleeni muuten muistuikin mitä biisejä kuuntelin alkuvuodesta 2009, joten palataanpas nyt sitten sinne! Eli kovassa huudossa oli silloin Twilight -elokuvan soundtrack, ja sieltä ainakin Paramoren I Caught Myself sekä toki Decode. Levyltä löytyy myös mahtava Blue Foundationin biisi Eyes On Fire. Kuuntelin myös paljon Musen Supermassive Black Hole -kappaletta.

Ihastuin myös radiossa soineeseen Bat For Lashesin Daniel -biisiin.

Biisi, jolle lämpenin aika hitaasti, mutta joka osoittautui loppupeleissä varsin iskeväksi, oli Tegan and Saran Hell. Kun taas saman bändin Alligator -biisi iski heti.

Loppuvuodesta ilmestyi myös 30 Seconds To Marsilta uutta musiikkia Kings and Queens -biisin muodossa, johon koukutuin kyllä heti ensimmäisestä kuuntelukerrasta...Ihanan mahtipontinen jotenkin ja aiheuttaa kyllä vakavia vilunväristyksiä selässä. Pianhan tässä pääseekin keikalle hoilaamaan tuota kuoro-osuutta :D

Samuli Putron Älä Huuda Mulle sai kyllä aina hymyn huulille, taisi olla jonkinlainen kesäbiisikin.

Alkuvuodesta varsinkin kuuntelin vielä hyvin paljon Slipknotin Snuff -biisiä. Tämä on kyllä myös yksi kaikkien aikojen koskettavimmista biiseistä. Rakastan <3

Loppuvuodesta rakastuin myös Musen Undisclosed Desires -biisiin, The Smithsin There Is A Light That Never Goes Out -biisiin sekä The Temper Trapin Sweet Disposition -kappaleeseen.

Myös Iggy Pop iski tajuntaan erityisesti biisillä Real Wild Child. Myös The Passenger on klassikkobiisi, diggailen myös hulluna Cry For Love -rallatuksesta. Ja aijai, nuori Iggy Pop oli aika hiton NAMU <3

Vuonna 2009 kuuntelin myös paljon uutta (ja toki myös vanhaa) Placeboa, Marilyn Mansonia, The Rolling Stonesia (tästä onkin tehty jo ihan oma postauksensa joten siksi ei tässä nyt nähdä Rollareita ollenkaan), ja paljon paljon muuta! Mutta nyt alkaa nälkä kurnia se verran vatsassa että on mentävä tekemään jotain syötävää. Voivoi, tässä ei nyt todellakaan ole lähellekään kaikkia mahtavia biisejä joiden tahdissa vuosi 2009 taittui mutta on tässä jo ihan OK kattaus. Kertokaahan mitä tykkäsitte, iskikö jokin biisi teihinkin tai tuliko kuunneltua samoja biisejä vuonna 2009? :)

♫: Iggy Pop - Cry For Love

Minä haluan hieman huvia.

Pakko aloittaa nyt ihan vaan kertomalla että sain juuri postiluukusta ihan parhaan yllätyksen! Nimittäin mokkapaloja! Eräs opiskelukaveri oli niitä kuulemma eilen väsännyt ja vitsillä heitin että mäkin haluan johon vastasi että no hän käy tiputtamassa postiluukusta. Tietysti ajattelin hänenkin vain vitsailevan mutta niin vain tipahti luukusta :D Hajosin kyllä nauruun kun kämppis tulee koputtaa ovea: "Tota, sulle tuli postia..." ja ojentaa leivinpaperiin käärityn mokkapalan :'D Priceless! Ja ovat kyllä todella hyviä!

Mutta nyt siihen varsinaiseen asiaan. Eilen eli keskiviikkona viimeinkin ilmestyi se kauan odottamani Herra Ylpön & Ihmisten Pojat Ei Tanssi -levy! Mulla oli eilen vapaapäivä, joten heti kun vain sain itseni ylös sängystä ja ihmisen näköiseksi, lähdin käymään Levykauppa Äxässä, jossa mulla olikin varaus tuohon levyyn. (Shoppailin myös täydellisen nahkatakin Seppälästä sekä Spirit Storesta kivan aleneuleen, plus Gigantista uuden suoristusraudan!) Levy pärähti tietysti heti soimaan kun pääsin kotiin ja kuulostaa aivan mahtavalta! Levyn avausraita on mahtipontinen Riisu Siipesi johon tykästyin jo kuullessani sen ensimmäistä kertaa YleXillä viikko sitten. En kyllä nyt jaksa mitään sen kummempaa arvostelua tästä levystä tehdä, upeista biiseistä (niin sanoitukset kuin melodiatkin) ja lähestulkoon eheästä kokonaisuudesta tämä levy ansaitsee kyllä ehdottomasti sen viisi [5] tähteä ainakin minun osaltani!

01. Riisu Siipesi
02. Pojat Ei Tanssi
03. Horros
04. Pikkukaupungin James Dean
05. Rakkaus On Raskasta
06. Piraija
07. Hylättyjen Valtakunta
08. Hamartia
09. Paraatimarssi
10. Entiset Tyttöystävät
11. Hylättyjen Valtakunta II (Kehtolaulu)

Yllä siis levyn kappalelista. Omiksi suosikeikseni ovat nousseet tuon Riisu Siipesi -biisin lisäksi Horros, Piraija ja Hylättyjen Valtakunta II (aivan uskomattoman kaunis biisi <3), sekä tietysti jo aiemmin hehkuttamani biisit Rakkaus On Raskasta, Hylättyjen Valtakunta ja Pojat ei Tanssi. Ja koska tuntuu valheelliselta jättää mainitsematta kaikkia muitakin biisejä levyltä, on sanottava että ihan oikeasti, kaikki levyn biisit ovat mielettömän hyviä. Toisaalta mielestäni Paraatimarssi on hyvyydessäänkin hieman irrallinen muiden biisien välissä. Kaikki muut biisit todellakin tuntuvat muodostavan eräänlaisen "jatkumon", mutta tuo Paraatimarssi hieman rikkoo tuon "jatkumon". Edelleenkin, oikein hyvä biisi tuokin toki! Levy muuten käsittääkseni löytyy jo myös Spotifysta, että sieltä sitten vaan kuuntelemaan jos ei vielä oikein tiedä raaskisiko sitä kaupasta ostaa :) Vaikka toki suosittelen sen ostamaan. Harmittaa ihan sairaasti kun Ihmiset ovat keikalla HUOMENNA PE 22.01. Helsingin Levykauppa Äxässä enkä minä nyt tietenkään sinne täältä Jyväskylästä pääse :( Noh, tuleehan noita keikkoja vielä...

Ai että mua muuten harmittaa! Ennen joulua huomasin että Anttilassa olisi ollut Philipsin pieni cd-soitin tarjouksessa 40 euroa, mutta en jostain ihmeen syystä (?!) sitä sitten ostanut, ja nyt kun menin eilen katsomaan aikeenani nyt ostaa sen soittimen, niin a) niitä ei enää ollut kuin yksi PINKKI kappale ja b) sekään ei enää ollut edes alennuksessa! ARG. Mulla on jotenkin niin palanu käpy tähän tietokoneelta musan kuunteluun, siinä ei oo jotenkin sitä samaa fiilistä kuin siinä että saa laittaa cd-levyn vanhaan kunnon cd-soittimeen. Plus, tietokoneen äänentoisto ei kuitenkaan yllä samaan kaliiperiin kuin noissa cd-soittimissa :( Lisäksi vielä se, että ei mun tosiaan tule soitettua noita levyjä tässä koneella, yleensä vain kopsaan biisit tähän koneelle koska tää alkaa hurista ihan hirveen kovaäänisesti jos soitan sitä varsinaista levyä tämän kautta. Joten niin mulla vaan seisoo noi levyt tuolla hyllyssä (ihanissa puisissa CD-laatikoissa jotka sain joululahjaksi äitiltä <3) enkä oikeestaan ikinä niitä kuuntele. Ja uskon vakaasti että mun tulis kuunneltua niitä enemmän jos olis se kunnon cd-soitin. Pakko kyllä vissiin sit laittaa se joku 50 euroa siihen soittimeen...

Tulipa tuossa yksi yö pohdiskeltua syvällisiäkin musiikin saralta. Nimittäin aloin pohtimaan sitä, mitä musiikki mulle itseasiassa merkitsee, ja tajusin, että musiikki on mun koti ja turvapaikka. Mä en ole koskaan tuntenut oikein mitään "kotiseuturakkautta" ja oikeasti sopeudun aika hyvin mihin vain asuinpaikkaan/taloon ja tunnen samanlaista "kodintuntua" missä vain paikassa jossa mun täytyy nukkua pidempään kuin yksi yö tmv. Mutta silloin kun mä kuuntelen musiikkia (eli lähestulkoon 99% ajasta) mulle tulee jotenkin kodikas olo. Vaikka olisin kävelemässä jossain missälie, jos vain kuuntelen musiikkia niin mulla on semmoinen jännä tunne että ole kotona. Turvapaikka musiikki on mulle myös siinä mielessä, että siitä mä haen useimmiten lohtua oli tilanne mikä hyvänsä ja musiikkiin mä pakenen todellisuuden ahdistavuutta. Musiikkia kuunnellessa olo on sellainen ettei lähestulkoon mikään voi vahingoittaa tai koskettaa, muu kuin se musiikki. Ja vaikka musiikkikin aiheuttaa välillä ahdistuksen tunnetta, surua ja inhoa ja ties mitä, on se silti mieluisampaa kuin todellisuuden tuomat tunteet. Olenpas mä nyt...outo =/ Paremman ilmaisun puutteessa...Mutta siis, music truly IS everything. To me at least :)

♫: Herra Ylppö & Ihmiset - Hylättyjen Valtakunta II (Kehtolaulu)