keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

This Is War

Thirty Seconds to Mars -yhtyeen musiikkivideot ovat aina kuin pienoiselokuvia (öh, lyhytelokuvia voisi ehkä olla se oikea termi, mutta "pienoiselokuva" kuulostaa jotenkin söpömmältä :D) eikä bändin uusin This Is War -biisiin tehty video tee poikkeusta tuohon kirjoittamattomaan sääntöön. 30STM ottaa myös usein kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin biiseissään ja videoissaan, ja myös tässä videossa on havaittavissa väkevää yhteiskuntakritiikkiä: aina alun H.G. Wellsin lainauksesta ("If we don't end the war, the war will end us.") lopun sotakoneiden tuhoutumiseen. Tämä on videon sensuroitu versio, toivottavasti päästään näkemään myös se sensuroimaton.


Hieno biisi ja hieno video.

Translation:
Here's the new music video by 30 Seconds to Mars. The song is called This Is War.
 
♫: Manboy - Tune In

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

TOP-5: Vampyyrileffat

Tylsänä sunnuntai-iltana on hyvä ideoida juttuja blogiin kirjoitettavaksi ja tässä tulos. Intouduin kirjoittelemaan ylös listan mistä kaikesta voisi kirjoittaa Top -listoja, joten tästä alkakoon eräänlainen juttusarja.  Idea on yksinkertainen ja kaikille tuttu, eli listaan omat viisi (luku saattaa muuttua suuntaan taikka toiseen riippuen aiheesta) suosikkiani kulloisestakin aiheesta. Paino sanoilla omat suosikkini, eli ei tarvitse ottaa absoluuttisena totuutena näitäkään listoja. Polkaistaan homma käyntiin suosikkiaiheellani, eli vampyyreilla! Mwahahaha.

Luoja yksin tietää mistä loppumaton viehätykseni vampyyreihin juontaa juurensa, jokatapauksessa olen ollut vampyyrifriikki long before kaiken maailman Twilighteja. Aloitin kai ala-asteella lukemalla Pikku Vampyyri -kirjoja ja hieman myöhemmin siirryin katselemaan Buffy the Vampire Slayer -sarjaa, mutta en kuollaksenikaan muista mikä mahtoi olla ensimmäinen vampyyrielokuva jonka näin. Epäilen että se oli Bram Stokerin Dracula, jota en tietenkään olisi saanut katsoa, mutta katsoinpa kuitenkin. Siitä lisää kunhan pääsemme listalla eteenpäin.


5. Underworld/Varjojen Valtakunta (traileri)
Kate Beckinsale näyttelee vampyyrisoturitar Selenea, jonka tehtävänä on metsästää ja tappaa vampyyrien perivihollisia ihmissusia. Sota on raivonnut kuolevaisten ihmisten siitä mitään tietämättä jo vuosisatoja, mutta nyt siihen on tulossa muutos. Selene saa selville, että ihmissudet hautovat jotain uutta ja vampyyreja vakavasti uhkaavaa suunnitelmaa, johon liittyy tavallinen ihminen Michael (Scott Speedman). Yrittäessään selvitä tästä uudesta uhasta, Selene saa tietää uusia asioita omasta menneisyydestään ja hänen täytyykin loppujen lopuksi päättää kenen riveissä seisoo. Tykkään leffasta monestakin syystä. Juoni on mielenkiintoinen ja näyttelijät hyviä, lukuunottamatta Scott Speedmania josta en pidä yhtään ja koko tyyppi ärsyttää suunnattomasti. Mutta olen valmis unohtamaan sen tämän leffan kohdalla. Vampyyritoimintaleffat vain toimii omalla kohdallani ja tämä leffa on kestänyt monia katselukertoja. Plus Kate Beckinsale on todella kuuma PVC-asussaan ja jäänsinisissä vampyyrisilmissään.


4. Daybreakers (traileri)
Virkistävää nähdä elokuva, jossa vampyyrirotu on se dominoiva ja ihmiset alakynnessä. Elokuva käsitteleekin aihetta mielestäni hyvin mielenkiintoisesti ja nostaa esille sellaisia näkökulmia, joita itsekin on tullut joskus ajateltua kun on katsonut vampyyriaiheisia tv-sarjoja tai leffoja. Vampyyrit tarvitsevat ihmisiä selviytyäkseen, mitä tapahtuu kun vaaka kallistuu ja ihmisiä ei enää olekaan tarpeeksi maailmassa ylläpitämään vampyyrien elämää? Ei mikään kaunis näky, I'll tell you that much. Daybreakers on paikoin ihan oikeasti pelottava elokuva, tunnustan menettäneeni ainakin yhdet yöunet tämän leffan ansiosta! Pidin leffasta kuitenkin paljon ja näyttelijät ovat hyviä, vaikka en mikään suurin Ethan Hawke fani olekaan. Tässäkin leffassa riittää toimintaa, ikärajakin on muuten Suomessa muistaakseni 18, joten raakojakin kohtauksia riittää.


3. Dracula 2001 (traileri)
Dracula tuotuna nykypäivään, 2000-luvulle. Toimii! Ryhmä varkaita murtautuu rikkaan vanhan miehen tarkoin varjeltuun holviin uskoen viimein löytäneensä jättipotin. Jengiä odottaa kuitenkin kuolettava yllätys kun he herättävätkin henkiin itse kreivi Draculan, joka on ollut vangittuna hopeiseen arkkuun abouttiarallaa vuosisadan ajan. Herättyään pitkältä levolta Dracula lähtee etsimään arkkivihollisensa Van Helsingin tytärtä Marya, aikeinaan tietysti tehdä tästä morsiamen itselleen. Tapahtumat sinänsä siis aika tavanomaisia Dracula -tarinalle, mutta jostain syystä ihastuin tähän elokuvaan heti ensinäkemällä. Erityisesti minuun vetosi elokuvan loppuratkaisu, jossa valotetaan ehkä hieman toisenlaista myyttiä siitä, miten Dracula sai alkunsa. Tästä elokuvasta alkoi myös rakkaussuhteeni Gerard Butleriin. Jos tuon näköinen ja tuolla äänellä varustettu verenimijä tulisi hakemaan minua morsiokseen, en välttämättä pistäisi hirveästi hanttiin :D


2. Interview with the Vampire/Veren Vangit (traileri)
Klassikko eikä todellakaan syyttä. Anne Ricen, todellisen Kadotettujen Kuningattaren, kirjaan perustuva elokuva on kertomus vampyyri-Louisista (Brad Pitt), vampyyri-Lestatista (Tom Cruise) sekä lapsivampyyri-Claudiasta (Kirsten Dunst), heidän vuosisatoja kestäneestä elämästään niin hyvässä kuin pahassa. Ricen vampyyrit ovat yksiä tunnetuimmista: piinattu Louis ja piittaamaton ja itsekäs Lestat. Nämä vampyyrit ovat monin tavoin määritelleet vampyyrien olemuksen, hiiteen Twilightin kimaltelevat Edwardit! Ei ole Tom Cruisen Lestatia voittanutta ♥ Veren Vangit on yksi parhaimmista elokuvista koskaan tehty jos minulta kysytään, tarinan kerronta on sujuvaa ja elokuva mukailee kirjan tapahtumia mielestäni erittäin hyvin. Lisäksi leffaan on osattu valita tismalleen oikeat näyttelijät, ja vaikka en hirveästi pidä Kirsten Dunstista, on hän ilmiömäinen Claudiana. Jos joku ei ole vielä nähnyt tätä elokuvaa niin on syytä kipittää vikkelästi lähimpään videovuokraamoon ;)

 "I have crossed oceans of time to find you."

1. Bram Stoker's Dracula (traileri)
Ei ehkä tule suurena yllätyksenä että tämä elokuva keikkuu listan sijalla 1. Olen nähnyt leffan monia, monia kertoja eikä se koskaan huonone silmissäni. Tämä leffa jos mikä on täynnä upeita näyttelijöitä: Gary Oldman saa aikaan kylmiä väreitä Draculana, Anthony Hopkins on uskottava ja jotenkin pahaenteinen Van Helsinginä, Keanu Reeves on juuri sopiva viattoman ja perinteisen hyvän Jonathan Harkerin rooliin ja Winona Ryder on  myös sopivan viaton mutta kuitenkin rajoja rikkova Mina. Siitä on pitkä aika kun luin Bram Stokerin Dracula kirjan, mutta muistaakseni leffa mukailee kirjaa melko uskollisesti. Tämä on vain niin hyvä elokuva! Ei pysty oikein sanomaan edes muuta. Must see -elokuva ihan kaikille. Kaunis, joskin traaginen rakkaustarina.


Bonus: Dracula - Dead and Loving It/Dracula - Verevä Vainaja (traileri)
Pakko vielä laittaa bonuksena hieman kevyempää vampyyriviihdettä. Kuka sanoo että vampyyrien täytyisi olla kuoleman vakavia? ;) Mel Brooks häpäisee Leslie Nielsenin kanssa oikein kunnolla koko Dracula myytin ja onnistuu siinä vieläpä hyvin. Ihan mahtavan hauska lähestymistapa Draculaan ja vampyyreihin.

Hyviä ja viihdyttäviä vampyyrileffoja on vaikka millä mitalla, tässä omat 5 suosikkiani. Enkä suinkaan ole nähnyt kaikkia olemassa olevia vampyyrileffoja, joten olisi kiva kuulla muiden suosikkeja, jospa vaikka tulisi vastaan minulle tuntemattomia leffoja katsottavaksi! :)

Kuvat: Google kuvahaku     

Translation:
Here are my Top 5 favorite vampire movies! What are yours? I'm dying to know ;)

V to Ö

Hupsis, melkein unohtunut kokonaan viimeinen osa musa-aakkosia. No täältä pesee! Skippaan muuten Å:n, ja Ö:n joten älkää luulko etten vaan osaa aakkosia :D Noihin on vain tosi vaikea keksiä mitään biisejä...

V Videovuokraamon tyttö (Herra Ylppö & Ihmiset)
Moni sanoo, että mun pitäs päästä eteenpäin
mutta musta on hyvä näin
Nähdä tiskin takana sun nauravan
kun mä vuokraan taas sen
Terminator ykkösen
tai jonkun vastaavan
Vaikka käyn täällä sinun takiasi, enkä elokuvien

W Wild Horses (The Rolling Stones, tämä on kyllä niin ilmiselvä valinta ♥)

I know I've dreamed you a sin and a lie
I got my freedom but I don't have much time
Faith has been broken, tears must be cried
Let's do some living after we die

X Xibalba (Clint Mansell)


Y Your Pretty Face Is Going To Hell (Iggy & The Stooges)

A pretty face and a dirty look
I knew right way that I'd have to get my hooks in you
Yeah yeah yeah

Z Zzyzx Rd. (Stone Sour)

What am I supposed to hide now?
What am I supposed to do?
Did you really think I wouldn't see this through?
Tell me I should stick around for you, tell me I could have it all
I'm still too tired to care and I got to go

Ä Älä Sammu Aurinko (Samuli Putro)

Jokaisella isot haaveet
Jokaisella suuret pelot
Sodat, työttömyys ja ilmasto
Festivaalikausi alkaa
Liput täytyy pian hoitaa
Ilosaari loppuunmyytiin jo
Älä sammu aurinko

Translation:
Oops, I almost forgot about the last part of the music alphabet challenge. Oh well, here goes!
 
♫: CMX - Kultanaamio

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Whowhatwherewhywhen?!

Sain Gorgeous Blogger -palkinnon It's just a movie. -blogin kirjoittajalta ja olen erittäin otettu! Muistin myös että mulla on tekemättä yksi toinenkin haaste jonka sain jo aikaa sitten, mutta aloitetaan nyt tästä koska tämä on helpompi :D

Eli seuraavanlainen ohjeistus: The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Pelin henki: jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka sen ansaitsevat.

Milloin aloitit blogisi?
Nykyisellä nimellä blogi on toiminut vasta tammikuusta 2010, mutta toin vanhan blogin puolelta muutamia kirjoituksia, jotka on vuodelta 2009.


Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea blogisi käsittelee?
Tällä hetkellä pääpaino on elokuvissa ja jonkun verran myös musiikissa. Painotus on hieman muuttunut, alunperin ajatuksena oli keskittyä musiikin fiilistelyyn, mutta melkeinpä huomaamatta noita elokuva -aiheisia postauksia on vain syntynyt. Blogi ei kuitenkaan käsittele yksinomaan elokuvia tai musiikkia vaan kyllä täällä on välillä ihan randomeja kivoja juttuja :) Okei, joskus saattaa olla vähemmänkin kivoja juttuja jos jokin asia oikein ottaa aivoon...


Mikä tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
No rehellisesti sanottuna en tiedä onko tässä edes mitään erityistä verrattuna moniin muihin samoja aiheita käsitteleviin blogeihin. Kirjoittelen aikalailla omaksi huvikseni koska leffoista ja musiikista on kiva höpöttää, ja täten täältä ei löydy mitään "virallisia" arvosteluja vaan kaikki on aika kevyellä touchilla kirjoitettuja fiiliksiä. En ota itsekään tätä kovin vakavasti, joten ei muidenkaan tarvitse :)

Mikä sai sinut aloittamaan blogin?
Jaah, no kai se vain vaikutti ihan hauskalta puuhalta luettuani monia blogeja ennen aloittamista. Ajattelin myös että on ihan kiva että on joku kanava jonka kautta hehkuttaa uusia musiikkilöytöjä. Sittemmin blogin sisältö on tosiaan vähän muuttunut ja nykyään on vain mukava kertoa leffoista joita on katsonut tai julkaista random-valokuvia joita on ottanut jne.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Onhan noita asioita aina välillä mitä tulee mieleen. Välillä tekisi mieli kirjoittaa enemmän vaikkapa tyyliasioista ja pukeutumisinspiraatiosta ym., mutta loppujen lopuksi olo on ehkä kotoisampi leffojen parissa :) Huono omatunto iskee aina välillä jos ei ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan, mutta toisaalta en halua ottaa asiasta paineita. Ja kukapa minua oikeastaan estää kirjoittamasta ihan juuri siitä mistä kulloinkin tekee mieli? Tämä ei kuitenkaan ole omasta mielestäni mitenkään tiukasti rajattu leffoihin ja musiikkiin. Toisaalta taas ajattelen, että on ehkä parempi koittaa pitäytyä vain parissa aihepiirissä ettei mene liian sekavaksi. Ehkäpä blogi vielä hieman etsiikin suuntaansa, katsotaan mihin tie vie :)



Kyseinen palkinto on tainnut kiertää jo aika monissa blogeissa, joten laitan tämän eteenpäin tällä kertaa vain  kaverilleni Rosille R's Theme -blogiin, kiehkieh :D

♫: Alison Krauss - It Doesn't Matter

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

One girl in all the world, the Chosen One

Olen palannut elävien kirjoihin! Kuume on selätetty, kauan se kestikin - kuusi päivää - ottaen huomioon että minulle ei todellakaan yleensä nouse kuumetta ollenkaan. Voitte siis kuvitella, että olin todellakin vuoteen omana, hyvä että jaksoin raahautua hellan ääreen lämmittämään vettä kuumaa mehua varten. Voimille otti myös dvd-levyn vaihtaminen aina aika-ajoin. Se ehkäpä ainoa hyvä puoli sairastamisessa on, että voi hyvällä omallatunnolla tuijottaa hyviä leffoja ja tv-sarjoja. Itse valitsin tällä kertaa sairaskatsomiseksi yhden ehdottomista lempitv-sarjoistani, jota en ollutkaan katsonut pariin vuoteen ollenkaan. Niinpä päätin aloittaa alusta Buffy the Vampire Slayerin katsomisen. Onneksi omistan Buffyn kaikki tuottikset ja olenkin jo mennyt laskuista sekaisin kuinka monesti olen tuon koko seitsemän kautta kattavan sarjan katsonut. Mutta tosiaan viime kerrasta vierähtänyt useampikin vuosi jo, joten olihan se nyt korkea aika ottaa taas pieni projekti :)
VAROITUS! Sisältää spoilereita!

Aloin seuraamaan vampyyreja ja muita örkkejä vastaan taistelevaa Buffya  (jota näyttelee ihana Sarah Michelle Gellar) joskus yläasteella kun SubTV vielä pyöritti sarjaa. Hyppäsin kyytiin vasta neljännen tai viidennen kauden aikoihin, mutta otin nopeasti kiinni kun äitini toi minulle Miamista tuliaisiksi sarjan ensimmäisen kauden. Haalin pian kokoon myös muut kaudet. Muistan kuitenkin elävästi kuinka SubTV näytti eräänä pääsiäisviikonloppuna koko kolmannen tuotantokauden maratonina keskellä yötä ja sain luvan herätä joka yö katsomaan sarjaa. Se oli ihan huippua! Sarjasta tuli hyvin nopeasti, krhm en haluaisi sanoa pakkomielle, mutta ehkä on korkea aika olla rehellinen ja myöntää totuus. Olin henkeen ja vereen Bangel -tyttö (terminologiaa tietämättömille Bangel = Buffy & Angel) ja itkin vuolaita kyyneliä niin toisen tuotantokauden lopussa kun Buffylla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tappaa sielunsa juuri takaisin saanut Angel,(David Boreanaz), kuin myös kolmannen kauden lopussa kun Angel viimein poistuu sarjasta (lähestulkoon) lopullisesti. Tässä vaiheessa aloin tietysti myös seuraamaan spin-off sarja Angelia, joka nimensä mukaisesti seuraa vampyyri-Angelin elämää Buffyn jälkeen.


Katsoin juuri Buffyn toisen kauden loppuun ja tämä toinen kausi onkin mielestäni ehkäpä sarjan paras. Kaudella on aivan uskomattoman hyviä juonenkäänteitä ja vihollisia joita vastaan Buffyn on taisteltava. Yksi koko sarjan parhaimmista jaksoista löytyy myös kakkoskaudelta, nimittäin Passion. Sarjan kakkoskausi esittelee myös kaksi mieletöntä pahisvampyyria joita nähdään sarjan aikana enemmänkin, nimittäin Spike (ihanaihanaihana James Marsters ♥) ja hieman päästään pipi Drusilla (Juliet Landau). Huomasin muuten nyt katsoessani pitkästä aikaa tätä sarjaa, että olen näköjään jossain vaiheessa muuttunut Bangel -tytöstä Spuffy -tytöksi (terminologiaa osa 2: Spuffy = Spike & Buffy), joskin kyllä Buffy&Angel edelleen lämmittävät sydäntä, mutta jotenkin se Spike on vaan niin ihana :D


Seuraavaksi pitäisi sitten aloittaa sarjan kolmas kausi, joka on ehkä aina ollut minulle se epämieluisin, jostain syystä. Sarjaan saadaan mukaan Eliza Dushkun näyttelemä rebel without a cause -slayer Faith, jolle en ole koskaan oikein lämmennyt. Johtuu varmasti siitä, että olen aina ollut niin Buffyn kannattaja, että Faith on hyppinyt vähän liikaa silmille :D

Buffy The Vampire Slayer on minulle juuri sellainen kotoisa sarja. Tiedättehän, tulee sellainen kotoisa fiilis kun katsoo kyseistä sarjaa. Sarjan hahmot tuntuvat todella tutuilta ja välillä sitä melkein unohtaa että niin, hahmot todellakin ovat vain olemassa tv-sarjassa eikä oikeassa elämässä. Muita tämmöisiä kotoisia sarjoja minulle ovat The X-Files, Millennium ja tietysti Angel. Hmm, ei mitään järin iloisia sarjoja sitten...

Anteeksi muuten ettei tässä postauksessa nyt ollut kyllä mitään päätä eikä häntää ja juttukin tavallaan loppui kesken. Ajattelin vain ilmoittaa että hengissä ollaan ja lisäksi hieman valoittaa omia suosikkejani television puolelta. Onko lukijoiden joukossa muuten muita jotka ovat seuranneet Buffyn edesottamuksia? Tai jos Buffy ei kuulu omiin suosikkeihin, mitä muita "kotoisia" sarjoja löytyy omista dvd-hyllyistänne?

Translation:
I'm alive! I got rid of the high fever I was running for six days - which is a lot considering I never run fever...Anyway, one good thing about being sick: you get to watch all the awesome tv-shows and movies and stuff! This time I decided to watch Buffy the Vampire Slayer from the beginning - again. I've already lost count on how many times I've seen all the Buffy seasons (all 7 of them), but it's been awhile since the last time. Buffy has been one of my favorite tv-series for years now and I never get tired of it. The show is so full of memorable characters and events and episodes and quotes! Gotta love it.
 
♫: Christophe Beck - Sacrifice (Buffy the Vampire Slayer)

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Manboy @ Freetime

Eilen perjantaina 18.3. porilainen Manboy yhtye heitti ilmaisen keikan Jyväskylän Freetime -baarissa. Allekirjoittanut oli tietysti paikalla, tosin melkoisen korkea kuume "hieman" verotti keikasta nauttimista. Bändi oli kuitenkin loistava, tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun näin Manboyn livenä, mutta ei varmastikaan viimeinen.











Keikka tuntui kovin lyhyeltä, mutta toisaalta siinä terveydentilassani en ehkä olisi jaksanutkaan pidempää settiä. Keikalla kuultiin seuraavat biisit:

One Dollar Under God
For Another One
How It Hurts
Please Stop Crying
Running Out
Nothing Compares 2 U
How The World Ends
Home
A Bore
Drop Out
-------
Water

Itse olisin toivonut ehkä hieman enemmän biisejä Deus Protector Noster -levyltä, mutta eipä tuo nyt kummemmin haitannut. Harmittaa ettei keikalla ollut levyjä myynnissä, olisin kyllä ehdottomasti ostanut tuon uuden Something Wonderful -albumin. Noh, se on mentävä piakkoin levykauppaan kunhan tässä tervehtyy.

Nyt ei kyllä oikein irtoa tekstiä, sorry. Taidan napata muutaman panadolin ja painua pehkuihin, palaillaan joku toinen päivä toivottavasti terveemmissä merkeissä!

Translation:
Went to see Manboy perform free at Freetime in Jyväskylä. The band was awesome, but I was suffering from rather high fever so I couldn't enjoy the gig as much as I would've liked.
 
♫: Manboy - Nothing Compares 2 U

perjantai 18. maaliskuuta 2011

King's Speech

Sen lisäksi että kävin tänään katsomassa Black Swanin toistamiseen (vaikutuin jälleen niin syvästi, että jopa täysin tuntematon vieressä istujani sen huomasi ja kertoi myös itse pitäneensä elokuvasta!), katsastin myös parhaan elokuvan Oscarin voittaneen King's Speechin (Kuninkaan Puhe).


King's Speech kertoo Yorkin herttua "Bertiesta" (Oscarin roolistaan voittanut Colin Firth), joka kärsii hyvin vaikeasta ja elämää hankaloittavasti puheviasta. Hänen änkytyksensä estää häntä välillä puhumasta lainkaan. Kuningas Yrjö V:n poikana Bertien on kuitenkin pakko välillä esiintyä julkisesti ja pitää puheita, ja vaikka häntä on ollut auttamassa useat eri tohtorit ja puheterapeutit, änkytys ei ota laantuakseen. Bertie haluaisi jo luovuttaa, mutta hänen vaimonsa (Helena Bonham-Carter) haluaa kokeilla vielä yhtä tohtoria. Siispä herttua suuntaa Lionel Loguen (Geoffrey Rush) epätavallisten hoitometodien luokse. Loguesta tuleekin hänelle korvaamaton apu, kun vastoin odotuksiaan Bertiesta tulee kuningas Yrjö VI hänen veljensä Kuningas Edward VIII:n (Guy Pearce) luovuttua kruunusta.


Black Swanin jälkeen King's Speech tarjosi kevyempää, nauruhermoja monestikin kutkuttelevaa viihdettä. Itse en kokenut koko leffan aikana kurkkua kuristavaa tunnetta, mutta leffasalissa kuuluneiden tukahdutettujen nyyhkytysten perusteella King's Speech voi myös itkettää. Elokuva eteni hyvää vauhtia ja vaikka olin juuri istunut toisessa leffassa pari tuntia, ei tämänkään kaksituntisen leffan aikana tullut kyllästymisen tai "loppuis nyt jo" hetkiä. Colin Firthin näyttelijänsuoritus oli mielestäni oikein Oscar-kelpoinen, uskomatonta miten autenttisesti joku voi näytellä noinkin vaikeaa änkyttämistä. Geoffrey Rush oli varsin hauska ja vahva hahmo sivuosaroolissaan. Pidin elokuvasta yllättävän paljon, mutta oliko se parhaan elokuvan Oscarin arvoinen...njääh. Sinänsä siinä ei ollut mitään vikaa, mutta jotenkin minulle jäi sellainen fiilis, että ei elokuva nyt mitään täysin ennennäkemätöntäkään ollut. But maybe that's just me. Pitäydyn siis mielipiteessäni, että Black Swanin olisi pitänyt voittaa Oscar parhaasta elokuvasta. Yhtä kaikki, King's Speechin katsominen ei ollut hukkaan heitettyä aikaa eikä rahaa.



Kuvat Google kuvahaku.

Translation:
After watching Black Swan again, I also went to see the Oscar winning King's Speech, starring the Oscar winning Colin Firth, Geoffrey Rush as well as the beautiful Helena  Bonham-Carter. I really enjoyed the movie, although I must say that it did not succeed in changing my mind about Black Swan being the movie that should've won the Oscar for best picture. Nevertheless, King's Speech was very entertaining and surprisingly funny! Definitely not a waste of time nor money.
 
♫: -