Splice

Hyvää itsenäisyyspäivää vain kaikille, vaikkakin vuorokauden myöhässä. Eilen vietin oikeastaan ensimmäistä kertaa kunnolla itsenäisyyspäivää, minulle kyseinen päivä kaikessa merkittävyydessäänkin on aina ollut vain yksi päivä muiden joukossa, hyvällä tuurilla ylimääräinen vapaapäivä. Linnan juhlatkaan eivät ole minua jaksaneet kiinnostaa muuta kuin silloin kun vieraana oli vaikkapa Tarja Turunen tai Ville Valo. En suoraan sanottuna ole voinut käsittää kuinka joku jaksaa tuijottaa about viisi tuntia kuinka pressa kättelee ihmisiä! Eilen kuitenkin tein henkilökohtaista historiaa kun ystäväni oli järjestänyt oman "itsenäisyyspäivän vastaanoton" tarjoten kaiken maailman herkkuja ja katsoimme porukalla Linnan juhlat alusta loppuun. Ja hei, rehellisesti sanottuna yllätyin kun ei se kättely kestänytkään ihan viittä tuntia ;) Muutamia ihan nättejä mekkojakin siellä vilahteli, tosin parhaimman (eikä välttämättä sen positiivisemman) reaktion  porukassa aiheutti erään nimeltä mainitsemattoman naishenkilön hieman liian avonainen kaula-aukko...Mutta hauskaa meillä tosiaan oli, ehkäpä ensi vuonna uudestaan!

Odottelen joululomaa jo aivan liian innoissani, ihanaa päästä rentoutumaan kaikesta yliopistohumusta ja stressistä! Aion katsoa elokuvia ja rästiin jääneitä tv-sarjoja, pelata lautapelejä ja telmiä koiraotusten kanssa niin paljon kuin sielu sietää. Vielä olisi muutama tentti jäljellä, mutta aloitin silti tänään jo elokuvien katselun: kävin vuokraamassa scifijännärin nimeltä Splice, jota tähdittää ihana Adrien Brody sekä Sarah Polley. Siinä kaksi edellämainittujen näyttelemää tieteilijää päättävät rikkoa kaikkia tieteen sääntöjä halutessaan testata kykyjään luoda ihmisen DNA:ta ja useiden eri eläinlajien geenejä yhdistelevä hybridi. Kokeesta syntyy Dren, uskomattoman kiehtova, kaunis ja älykäs olento, joka ylittää kaikki odotukset. Moni asia voi kuitenkin mennä pieleen tieteellisten kokeiden kanssa, ja niin on käyvä myös tässä tapauksessa...

Yllätyin elokuvan visuaalisesta tasosta sekä siitä kuinka hyvin se piti otteessaan. Loppuratkaisu (ja muutama muukin kohtaus) oli, in my opinion, melko arvattavissa, mutta eipä tuo enempiä haitannut. Dren-olio oli mielestäni onnistuttu tekemään todella aidon näköiseksi, eli ei liian selkeästi tietokoneanimoitu. Dreniä muuten näytteli Delphine Chanéac, joten tottahan oliota näyttelikin oikea ihminen, mutta esim. jalathan Drenillä ei olleet ihmisen jne. Hieman jännitti uskallanko edes yksin katsoa tätä leffaa, mutta hyvinhän tuo onnistui eikä elokuva sinänsä edes pelottava ollut. Splice on mielenkiintoinen kuvaus siitä, kuinka kunnianhimo ja uteliaisuus saattavat vääristää käsityksen oikeasta ja väärästä, ja johtaa katastrofaalisiin lopputuloksiin. Elokuva myös hieman pelottelee maalailemalla mahdollista tulevaisuuden kuvaa (tai mistäs sitä tietää vaikka olisikin jo nykypäivää?) jolloin ihmiset todellakin leikkivät jumalaa luomalla itse omia uusia lajeja.

Kuvat Googlen kuvahausta.

♫: Hans Zimmer - Time