maanantai 25. lokakuuta 2010

Murder Ballads.

Ensinnäkin on hieman hehkutettava sitä, että sain kuin sainkin ("pienen" panikoimisen saattelemana) seisomapaikkalipun odotetulle The Nationalin maaliskuiselle Kulttuuritalon keikalle! ♥♥ Onneksi noita lippuja myytiin sekä Tiketin että Lippupalvelun sivuilla, sillä Tiketin sivut junnasivat minulla ainakin 10 minuuttia - niin, että kun vihdoin sitä kautta olisin päässyt lippuja ostamaan ei niitä ollut enää jäljellä. Onneksi tuossa vaiheessa olin jo varannut ja maksanut lippuni Lippupalvelun kautta, joka toimi varsin moitteettomasti! Olin nimittäin tajunnut avata etukäteen molemmat nettikaupat ja vain päivittelin sivua kunnes myynti avautui, joten sain Lippupalvelusta aivan helposti lipun seisomapaikoille. Me so happy right now :) Ehkäpä tämä ankea talvikin menisi hieman nopeammin, tai ainakin iloisemmin, kun on jotain ihanaa odotettavaa!

Asiaan. Otsikko viittaa Nick Cave & The Bad Seedsin Murder Ballads -nimiseen levyyn, johon tutustuin vasta tänään (kyllä...). Levyltä ennestään tuttu oli kuitenkin ihanaihanaihana Henry Lee -biisi, joka onkin soinut vahvasti repeatilla viime aikoina. Myöhemmin huomasin että myös yhdessä Kylie Minoguen kanssa esitetty Where the Wild Roses Grow -biisi kuulosti tutulta. Ihmettelen itseasiassa suuresti kuinka en ole aiemmin tutustunut tähän murhaballadi levyyn, sillä se on kuin minulle tehty. En osaa selittää miksi, mutta olen jo vuosia ollut omituisen lumoutunut sarjamurhaajista ja kaikesta tuollaisesta synkästä. Olen esimerkiksi viimeisen viikon aikana tuijottanut lähes obsessiivisesti Criminal Mindsin tuotantokausia. Toinen aivan ultimate sarjamurhaajasynkistelysarjasuosikkini (olen aika vakuuttunut että tuossa pitäisi jossain välissä olla väli :D) on Millennium, joka pyöri telkussa joskus silloin kun olin itse vielä aivan liian nuori sitä katsomaan. Sittemmin enoni hankki sarjan tuottikset dvd:lle ja ostin ne häneltä. Millennium on muuten samalta tekijältä kuin The X-Files, joka on myös yksi lempisarjoistani. Yes, I'm a nerd.



Nick Cave & The Bad Seeds - Henry Lee

Mutta takaisin asiaan! Sekä Henry Lee että Where The Wild Roses Grow biiseissä minuun vetoaa tuo romantisoitu vuoropuhelu murhaajan ja uhrin välillä. Minua kiehtoo juuri tuo kuvaus siitä kuinka (musiikissa, harvemmin tv-sarjoissa taikka elokuvissa kuvataan murhaajan ja uhrin suhdetta kuten musiikissa) murhaaja on vain niin syvästi rakastunut ja pakkomielteinen kauniista uhristaan, että ei voi antaa hänen elää - jotta kukaan muukaan ei saisi häntä. Tuo suhde kuvataan jotenkin todella kiehtovasti ja kauniisti useissa aihetta käsittelevissä biiseissä. (Välihuomautuksena: Ihan oikeasti, älkää nyt alkako pelkäämään minua! En oikeasti ole mikään psykopaatti, muuten vain ehkä hieman outo ;D)



Muita suosikkibiisejä jotka käsittelevät (ainakin minun tulkintani mukaan) stalker/murhaaja -aihetta on Slipknotin Prosthetics ja The Virus of Life sekä Sonata Arctican The End of This Chapter. Lisää saa ehdotella!

♫: Nick Cave  & The Bad Seeds - Lovely Creature

2 kommenttia:

  1. Onnea lipusta ;) Tulee varmasti mieletön keikka ♥

    Ja upea on Murderballads-levykin, parempihan siihenkin on tutustua myöhään kuin ei milloinkaan!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! En epäile hetkeäkään etteikö tuo keikka tulisi olemaan yksi elämäni parhaimmista ♥

    Murder Ballads meni kyllä kertaheitolla omalle Top 10 listalleni :)

    VastaaPoista