Anteeksi taas venähtänyt blogihiljaisuus. Alkuviikolla päivät tuppaavat venähtämään todella pitkiksi, mutta onneksi viikonloppu alkaa jo torstaina ja voi vähän rentoutuakin. Huomenna tosin täytyy aloittaa monen rästissä olevan opiskelujutun väsääminen, huoh. Mutta tänään olen onneksi voinut vain olla sen jälkeen kun olin istunut pakollisella luennolla. Viime viikonloppunahan tosiaan olin Helsingissä ja lauantaina Virgin Oilissa katsomassa Herra Ylppöä & Ihmisiä bändin kiertueen viimeisellä (huom. loppuunmyydyllä!) keikalla. Pääsi nyt vain käymään niinkin hassusti etten saanut kameraa kaivettua esiin koko keikan aikana, joten keikkakuvia ei siis valitettavasti ole. Keikka oli onnistunut, mutta rehellisesti sanottuna olen ollut paremmillakin Ihmisten keikoilla. Mutta olisihan sitä voinut paaaljon huonomminkin synttärinsä viettää :)
Tiistaina katsoimme eräällä kurssilla eteläafrikkalaisen elokuvan nimeltä Tsotsi (engl. Thug), joka olikin suuri positiivinen yllätys! Elokuva kertoi teini-ikäisestä pikkurikollisesta nimeltä Tsotsi, joka epätoivoissaan varastaa erään naisen auton. Vasta ajaessaan pakoon Tsotsi huomaa ettei olekaan yksin autossa: takapenkiltä nimittäin löytyy pieni vauva. Kovasta ulkokuorestaan huolimatta ei Tsotsi pystykään jättämään vauvaa yksin hylättyään auton, vaan hän laittaa vauvan paperikassiin ja ottaa mukaansa. Elokuvassa kuvataankin mielestäni varsin koskettavasti kuinka Tsotsi kiintyy pieneen vauvaan ja miten hän koittaa parhaansa mukaan pitää huolta pojasta.
Elokuva kuvaa myös karun todenmukaisesti (tällaisen käsityksen ainakin sain kurssimme vetäjältä) Etelä-Afrikkalaisia slummeja ja elämää niissä. Mielestäni leffa kuitenkin onnistuu välittämään slummien kurjuuden jollain tapaa hyvin "kauniisti", en nyt parempaakaan ilmaisua tähän keksi. Elokuva on kauttaaltaan koskettava ja juonellisestikin hyvin kehitelty. Suosittelen :)
Yllätyin myös kuinka paljon tykkäsin elokuvan musiikeista! En nimittäin normaalisti välitä tuon tyylisestä musiikista, mutta tässä se vain toimi. Liekö syynä sitten tietynlainen erilaisuus, ei nimittäin ole mitään jenkkihuttua, sanoistakaan en ymmärrä mitään. Wikipedia kertoo, että musiikki on paikallista Kwaito -musiikkia (lähtöisin siis Johannesburgista), ja elokuvassa biisit esittääkin pääasiassa kuuluisa Kwaito-artisti Zola. En osaa siis selittää miksi, mutta niin se vain uppoaa. Leffan score on myös kaunista kuunneltavaa.
Pahoitteluni, että tämä postaus on nyt jotenkin todella tönkkö. Suomen kieli ei jostain syystä ole oikein kukkinut koko päivänä. Kokeillaan joku toinen päivä jos onnistuisi vähän paremmin.
♫: Abe Vigoda - Throwing Shade
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti